Eilen oli kammottava päivä. Kun ihmiset ketkä rakastaa alkaa riehumaan ja huutamaan siinä tapetaan jo toista melkeen ja itketään ja huudetaan (näköjään) niin että ääni lähtee. Mutta onneksi paikalla on muita rakkaista jotka estää pahan tapahtumasta.

Mä oon ottanut tatuoinnin rakkaus on rumasana.

Se on totta. ymmärrän sen tarkoituksen päivä päivältä enemmän.

Leijonan kanssa on turvallista ja kivaa. se on ihana ja mää tykkään siitä hulluna!

mahnamahna maa!

Huomenta vaan maailma.
Olen oppinut pitkästä aikaa olemaan oma ihana itseni ja nauttimaan siitä mitä minä olen.

Siihen on hyvä syy, hyvä ihminen ja hyvä olo.

Alkaa tuntumaan pikkuhiljaa siltä miltä elämän pitääkin tuntua, eli saatanan hyvälle.
Voima virtaa ja jalat jaksaa kantaa mua eteenpäin.

Jokainen aamu viime aikoina on ollut heräämisen arvoinen ja täynnä hyvää ja lämmintä oloa.
En vaihtaisi aamuakaan pois. Kiitos Niko.

 Miten mää jaksaisinkaan tulla koulusta kotiin ilman että Pula oottaa mua kissat mahan päällä ja nauraa niin että mun sydän tahtoo nauraa myös.

Jokaisessa välisssä nautin siitä kun maalit on pöydällä paperilla kuvaa ja ilmassa tuoksuu tupakka ja vesäväri.

Parvekkeella on vihreä pöytäliina. Se on ainoa vihreä mitä tästä kesästä on jäljellä.

Tervetuloa syksy!